Nopeampi syke valtaa tanssilattiat Elektronisen musiikin vauhtisokeus näkyy siinä, kuinka nopeasti korva tottuu energiaan. Perinteinen house, jonka tempo liikkuu usein noin 120-130 iskussa minuutissa, rakentaa groovea tasaisen neljäsosasykkeen varaan. Rumpubasso eli drum and bass toimii tavallisesti noin 170-176 BPM:n alueella, joten sen pinta on lähes puolitoistakertainen. Silti kokonaisuus ei tunnu Continue Reading
Mustan kullan paluu dj-koppiin Vinyylin paluu dj-koppiin ei selity vain nostalgialla. Kyse on myös tarpeesta hidastaa musiikin käsittelyä, rajata vaihtoehtoja ja palauttaa huomio rytmiin. Digitaaliset järjestelmät tarjoavat lähes rajattoman kirjaston, automaattisen tahdistuksen, cue-pisteet ja valtavan määrän efektejä. Ne ovat tehokkaita työkaluja, mutta samalla ne voivat siirtää huomion pois siitä perustasta, Continue Reading
Julisteista käytäntöön – miten tanssilattiasta tehdään aidosti turvallinen Turvallisemman tilan periaatteet jäävät liian helposti seinälle painetuksi tekstiksi. Juliste voi kertoa, että häirintää ei hyväksytä, mutta tanssilattian todellinen kokemus ratkaistaan vasta silloin, kun joku tarvitsee apua, näkee epäasiallista käytöstä tai kuormittuu äänen, valon, ihmismassan tai päihteiden vaikutuksesta. Silloin tarvitaan samaa kuin Continue Reading
Makuuhuoneista kulttuurivallankumoukseen ilman suuria levy-yhtiöitä Suomalaisen hiphopin nousu 2000-luvun taitteessa ei perustunut vain yksittäisiin menestyslevyihin tai levy-yhtiöiden valmiisiin markkinointikoneistoihin. Sen perusta syntyi makuuhuoneissa, nuorisotaloilla, skeittiparkeissa ja pienissä harrastajapiireissä, joissa musiikkia tehtiin käytettävissä olevilla välineillä ja jaettiin suoraan kuulijoille. Helsingin yliopiston DSpace-julkaisussa kuvattu suomalaisen musiikkikulttuurin murros auttaa ymmärtämään, miten rap ja Continue Reading
Ääni joka ei vain kuulu vaan tuntuu Voimakas basso ei pysähdy korvan tärykalvolle. Kun kaiutin siirtää ilmaa riittävällä voimalla, paineenvaihtelut tuntuvat rintakehässä, iholla ja joskus jopa lattian rakenteissa. Siksi hyvin rakennettu bassolinja voidaan kokea fyysisenä liikkeenä: isku painaa kehoa, pitkä subbasson aalto täyttää tilan ja rytmi tuntuu ennen kuin sitä Continue Reading
Kun kaupunki tiivistyy ja bassoahtiys iskee Tiivistyvä kaupunki lupaa uusia asuntoja, palveluita ja liikenneyhteyksiä, mutta samalla se puristaa alakulttuuritiloja yhä pienempään väliin. Berliinissä klubit kamppailevat vuokrien, gentrifikaation ja rakennushankkeiden kanssa, ja BBC:n katsaus Berliinin klubikenttään kuvaa, kuinka jopa puolet kaupungin klubeista on ollut vaarassa sulkea. Saman ilmiön pienempiä versioita nähdään Continue Reading
Festivaalit ovat paljon muutakin kuin pelkkiä musiikkitapahtumia; ne ovat merkittäviä taloudellisia ja kulttuurisia moottoreita, jotka vaikuttavat laajasti ympäröiviin yhteisöihin. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten festivaalit rikastuttavat paikallista elämää, luovat työpaikkoja, vahvistavat alueiden identiteettiä ja millaisia haasteita niiden vaikutusten arviointiin liittyy. Festivaalien taloudellinen vaikutus on usein huomattava. Ne tuovat alueelle matkailijoita, jotka Continue Reading
Boråstapeter eli tuttavallisemmin Kotitapetti on tapettien myyntiin erikoistunut verkkokauppa. Boråstapeterin perustaja oli aikoinaan sitä mieltä, että jokaisessa ruotsalaisessa kodissa tulisi olla mahdollisuus sisustaa tapeteilla, ja nyt tämä periaate on levinnyt myös Suomeen Boråstapeterin verkkokaupan muodossa. Suomessa Boråstapeter tosin tunnetaan paremmin nimellä Kotitapetti, mutta eihän nimi miestä, eikä verkkokauppaa, suinkaan pahenna! Continue Reading
Festarit kuuluvat Suomen kesään kuin hipsterit Kallioon – pari on erottamaton! Musiikkifestarit ovat aivan yhtä erottamaton osa Suomen kesää kuin jätski, aurinko, hyttyset ja yöttömät yötkin. Jokainen suomalainen tietää nimeltä festareita, kuten Tuska ja Provinssi, ja moni haaveilee vuosittain edes joillekin festareille osallistumisesta. Eikä ihme, sillä onhan se aivan oma Continue Reading
Festarit kuuluvat Suomen kesään yhtä lailla kuin hyttyset ja yöttömät yötkin. Ne ovat ihan jokaisen suomalaisen harrastus ikään ja kokoon katsomatta: kirjaimellisesti! Suomen valoisissa kesissä järjestetään festareita niin perheen pienimmille kuin senioreillekin. Missään nimessä ne eivät siis ole vain villien teinien harrastus. Aktiivisimmat festariharrastajat aloittavat festariharrastuksensa ihan pieninä ja jatkavat Continue Reading
